Paljon samppanjaa on kuplinut ja paljon on Champagnessa muuttunut parempaan suuntaan sitten ensimmäisen samppanjapruuvini vuonna 1985 Tukholman Ritarihuoneella. 

Vähitellen alettiin puhua viljelijätuottajista, vanhoista rypälelajikkeista, autolyysistä, magnum effectistä ja laseista jotka toimivat paremmin kuin huilu. Ympäristöystävällisempään viljelyyn alettiin siirtyä 1980-luvulla. Naispuolisten kellarimestareiden, chefs de cave, lukumäärä on huomattavasti lisääntynyt viimeisten 15 vuoden kuluessa.

Samppanjan täysi gastronominen potentiaali on löydetty viime vuosikymmenien kuluessa kiitos positiivisen trendin kohti huippulaatuisia viljelijätuottajien viinillisiä terroir-samppanjoita.

Viimeisten kahdeksan vuoden kuluessa on tapahtunut paljon myös Suomen samppanjanäyttämöllä. Kaikki alkoi 2015 Grand Champagne Helsinki -tapahtumalla. Tämän päivän perspektiivistä tapahtuma oli suhteellisen vaatimaton mutta silloin saada osallistua Frédéric Panaïotisin Dom Ruinart Master Classiin oli taivaallisen ihmeellistä. 

Tapahtuma on vuosi vuodelta parantunut. Kiitos siitä kuuluu järjestäjille: Essi Avellanin MW erinomaiset kontaktikt yhdistyneenä koko tiimin, erityisesti Taru ja Christian Fromin organisaatiokykyyn ja tyylitajuun.

Pandemian vuoksi oli tauko, 2020-2021 ei tapahtumaa järjestetty. 2023 Grand Champagne Helsinki oli seitsemäs kerta. Tuntuu siltä kuin La Champagne muuttaisi Helsinkiin kun tapahtumaan osallistuu kymmenittäin kellarimestareita, vientipäälliköitä ja omistajaperheiden edustajia. Tänä vuonna 71 tuottajalta oli tarjolla 357 samppanjaa, Master Class -luentoja oli 47 joissa tilaa 1920 osallistujalle.

Tänä vuonna osallistuin Master Classiin, Michel Gonet’n Chardonnay Excellence, missä Michel Gonet’n lapsenlapsi Diane Signolle tutustutti meidät talon tyyliin maistattamalla blanc de blancs -samppanjoita eri vuosilta. Minulla oli myös ilo haastatella Dianea, joka  edustaa talon 8. sukupolvea.

Olen aina miettinyt miten viljelijäperheet onnistuvat vakuuttamaan nuoremmat sukupolvet työn jatkamisen merkityksellisyydestä. Kysyin, oliko Dianesta jo lapsena itsestään selvää että hänestä tulisi viininviljelijä. Vastaus oli että ei todellakaan, sillä hänestä Sophie-äidin työpäivät muistuttivat orjatyötä. International Business -opiskelunsa loppuvaiheessa Diane valitsi Wine & Spirits -erikoistumisopinnot. Sitten hän alkoi työskennellä äitinsä Sophien ohjaamana perheyrityksessä. Nyt talon johdossa ovat äiti Sophie ja tytär Diane sekä kellarimestarina Antoine Gomérieux.

Tilan historia alkoi 1802 kun Charles Gonet perusti samppanjatalon Gonet & Fils. Dianen isoisä Michel jätti talon veljilleen. Vuonna 1973 hän muutti vaimonsa Annien kanssa Avizeen minne hän perusti omaa nimeään kantavan uuden kellarin. Isoisällä oli kyky löytää erinomaisia tarhoja, mistä esimerkkinä 7-8 hehtaaria Le Mesnil-sur-Ogerissa ja Ogerissa.

Talo on kuuluisa puhdaspiirteisistä, mineraalisista blanc de blancs -samppanjoistaan. Ei ihme sillä perhe omistaa tarhoja Côte des Blancsin grand cru -kylissä, Avize, Oger ja Le Mesnil-sur-Oger mistä on 500 metriä Krugin kuuluisalle Clos du Mesnil -tarhalle. 36 hehtaaria tuottaa 120 000 pulloa, pieni osa myydään rypälemehuna.

Perhetilan arvoihin kuuluu elinympäristön kunnioittaminen. HVE Haute Valeur Environnementale -, ranskalainen kestävän kehityksen ohjelma ja VDC Viticulture Durable en Champagne -sertifikaatti kertoo halusta säilyttää ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. 

Olin aikaisemmin tutustunut Alkon valikoimista löytyvään, Champagnen kolmea aluetta yhdistävään, Michel Gonet’n 2017 Les Trois Terroirs -samppanjaan, Côte de Sezanne, Montgueux, Mesnil-sur-Oger, Extra Brut, Blanc de Blancs.

Perusviini käy terästankeissa, ilmaston lämpenemisestä johtuen malolaktinen käyminen on estetty vuosikerrasta 2015 lähtien. Pullotus toukokuussa 2018, toisen käymisen jälkeinen kellarikypsytys 50 kk, korkinvaihto kesäkuussa 2022, dosage 4g/l.

Côte de Sezanne on Côte des Blancsin jatke. Siellä tarhat sijaitsevat Vindey’n kylässä missä maaperä on kalkkia, savea ja hiekkaa. Tämä tuo viiniin kukkaisuutta. Montgueux Troyesin lähellä kuuluu hallinnollisesti Aubeen mutta maaperällisesti se on lähempänä Côte des Blancsia. Montgueux’ssä maaperä on kalkkipitoista savea ja liusketta, etelään suuntaavat tarhat antavat runsaan aromikkaita ja kypsiä rypäleitä. Le Mesnil-sur-Ogerin klassinen kalkkikivi kasvattaa upean rakenteen omaavaa chardonnayta mikä hurmaa elegantilla mineraalisuudellaan. 

Taidokkaan sekoittamisen tuloksena on syntynyt harmoninen kokonaisuus: Elegantti sitruksisuus ja kukkaisuus yhdistyneenä keltaluumuisuuteen, hiven briossia ja hienovaraista mineraalisuutta. Vuosikertasamppanja missä osittain grand cru -rypäleitä hintaan 42 euroa!

Odotin innolla Diane Signollen haastattelua ja Master Classia toukokuussa 2023. 

Lisääntynyt kiinnostus viljelijätuottajien samppanjoita kohtaan on myös lisännyt halua saada tietoa yksittäisten kasvupaikkojen ominaispiirteistä. Diane Signolle tyydytti tiedonjanoamme esimerkillisesti kertomalla eri tarhojen topografiasta, maalajeista ja ilmansuunnista. 

2017 Les Trois Terroirs johdatti talon tyyliin minkä jälkeen vertailimme kolmea eri huippukylä Le Mesnil-sur-Ogerin vuosikertaa, 2014, 2010 ja 1996.

Pohjoinen Champagne on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä mutta edelleen keväällä viileä ja kostea ilmasto tuottaa haasteita. Lämmin ja kuiva elo-syyskuu on pelastanut monta satoa. 2000-luvulla on ollut joitakin todella kuumia kesiä. On selvää että Champagne Michel Gonet 36 hehtaareineen, joista iso osa grand cru -kylissä, tuottaa erinomaisen hyviä viinejä vaikka olosuhteet olisivat olleet haasteelliset.

2014 Michel Gonet Le Mesnil-sur-Oger Grand Cru Blanc de Blancs Zéro Dosage, 7 vuotta hiivasakkakypsytystä. Tämä sitruksinen ja briossinen samppanja tuntui nuorekkaalta, makeutus 0 g, viipyilevä mineraalisuus kertoo alkuperästä.

2010 Coeur de Mesnil, Mesnil-sur-Oger Grand Cru Blanc de Blancs, Extra Brut, dosage 4,5 g, korkinvaihto kesäkuussa 2022, 11 vuotta hiivasakkakypsytystä

Hieno hapokkuuden ja hedelmäisyyden tasapaino. Upea moniulotteinen, mineraalinen samppanja joka valloittaa koko suun ja viipyilee. Elegantti autolyyttisuus kruunaa elämyksen.

1996 Michel Gonet Le Mesnil-sur-Oger Grand Cru Blanc de Blancs Brut, Prestige, vähintään 10 vuotta hiivasakan päällä

Kasvukauden kriittisten vaiheiden aikana, silmujen puhkeaminen, kukinta ja sadonkorjuu, sää oli viileä. Tämä tasapainottui syyskuussa: Oli aurinkoisia päiviä vaikka yöt olivat viileät, rypäleet jatkoivat kypsymistään säilyttäen samalla hapokkuutensa. Vuosikerrasta tuli erinomainen ja sen huomasi kun saimme maistaa tätä harvinaisuutta: Elegantti, moniulotteinen tuoksu missä kypsää kvitten-hedelmäisyyttä, paahdettua mantelia, leivonnaisia (pastry) ja mokkaa. Hieno hapokkuus tasapainottaa kypsää hedelmäisyyttä. Maku on vuosikymmenien kuluessa pehmentynyt, se viipyy pitkään. Upea elämys!

Oli mielenkiintoista taas kerran todeta miten hienosti blanc de blancs – ja varsinkin grand cru -samppanjat kehittyvät lineaarisista hapokkaista nuoruusvuosistaan hedelmäisen ja kukkaisen briossimaisiksi. Hyvä blanc de blancs kypsyy hitaasti ja saavuttaa pitkän iän. Iän myötä aromeista tulee monivivahteisia, löytyy  aprikoosia, persikkaa, kuivattua hedelmää, mehiläisvahaa, hunajaa, mantelimassaa, pähkinää, kypsää omenaa, kvittenmarmelaadia, paahtoleipää, mausteisuutta ja mokkaa. Mineraalisuus ja salinity on Côte des Blancsin sielu.

http://gonet.fr

Otsikkokuvassa Sophie ja Diane Signolle, photo credit Olivier Frajman

Lähteitä

Essi Avellan, Champagne – opas, 2016 Tammi

Britt Karlsson, Per Karlsson, Champagne – vinet och odlarna, 2017 Carlssons

Charles Curtis, Vintage Champagne: 1899 to 2019, 2020 WineAlpha

On Champagne, editor Susan Keevil, 2022 Académie du Vin Library Ltd

 

 

 

Mycket champagne har bubblat och mycket har utvecklats i Champagne sedan min första champagneprovning år 1985 på Riddarhuset i Stockholm.

Så småningom började man tala om odlarproducenter, gamla druv-sorter, autolysis, ‘magnum effect’ och glasmodeller som var bättre än ‘flöjten’. Ett mer miljövänligt sätt att arbeta började få fäste från och med 1980-talet. Kvinnliga chefs de cave har blivit fler och fler under de senaste 15 åren. 

Champagnens fulla potential inom gastronomin har man upptäckt under de senaste decennierna tack vare odlarproducenternas terroirchampagner.  

Under de senaste åtta åren har mycket hänt även på den finländska champagnescenen. Det började med 2015 Grand Champagne Helsinki som med dagens mått mätt känns relativt anspråkslöst men då att få delta i en Dom Ruinart Master Class av Frédéric Panaïotis var helt himmelskt.

På grund av covid hade man en paus, 2020-2021 uteblev, alltså var 2023 den sjunde Grand Champagne Helsinki. Det känns som att La Champagne flyttar till Helsingfors med tiotals chefs de cave, exportchefer och representanter för ägarfamiljer. I år fanns det 357 champagner från 71 producenter och 47 Master Classes med plats för 1920 deltagare. 

Hur det nu är möjligt så har evenemanget blivit bättre och bättre för varje år, tack vare Essi Avellans MW fantastiska kontakter och hela teamets, med Taru och Christian From i spetsen, utomordentligt goda organisationsförmåga och stilkänsla.

I maj deltog jag i en Master Class, Michel Gonet’s Chardonnay Excellence, av Michel Gonet’s barnbarn Diane Signolle. Jag hade även förmånen att intervjua Diane som representerar familjens åttonde generation. 

Det som alltid har fascinerat mig är hur odlarfamiljerna lyckas övertyga de yngre generationerna att engagera sig och fortsätta arbetet i fädernas och mödrarnas spår. Jag frågade den unga Diane om hon redan som barn visste att hon skulle bli vigneron. Svaret var ett definitivt nej. Hon tyckte att hennes mors arbetsdagar liknade slavarbete. I slutet av sina International Business -studier specialiserade sig Diane i Wine & Spirits och började sedan jobba inom familjeföretaget med modern Sophie som förebild och läromästare. Idag leds arbetet av Sophie och Diane Signolle tillsammans med källarmästaren Antoine Gomérieux. 

Husets historia började 1802 med Charles Gonet. Dianes farfar Michel Gonet lämnade familjegodset till sina bröder. 1973 flyttade han tillsammans med sin fru Annie till Avize och startade där ett eget champagnehus. Han hade fin näsa för bra vingårdslägen, idag äger man bland annat 7-8 hektar i Le Mesnil-sur-Oger och Oger. 

Champagnehuset är känt för sina rena blanc de blancs -champagner med eleganta mineraltoner. Undra på för familjen äger vingårdar i Côte des Blancs’ grand cru -byar, Avize, Oger och Le Mesnil-sur-Oger där avståndet till Krugs berömda Clos du Mesnil är bara 500 meter. Av 36 hektar produceras 120 000 flaskor, en liten andel säljs som druvjuice.

Husets HVE Haute Valeur Environnementale, ett franskt hållbarhetsprogram och VDC Viticulture Durable en Champagne -certifikaten berättar om intresset för att bevara och förstärka biodiversiteten.

Min första kontakt med husets champagner var det årgångsbetecknade Les Trois Terroirs, Côte de Sezanne, Montgueux, Mesnil-sur-Oger, Extra Brut, Blanc de Blancs. Nu senast provade årgång 2017. 

Första jäsningen sker i ståltank, på grund av klimatuppvärmningen blockerar man den malolaktiska jäsningen i och med årgången 2015, tappning på flaska i maj 2018. Efter den andra jäsningen ligger vinet på jästfällningen i 50 månader. Degorgement i juni 2022. Dosage 4g/l.

Det gäller att förstå sin terroirs potential. I byn Vindey i Côte de Sezanne, som är en förlängning av Côte des Blancs, är jordmånen krit- och lerhaltig med inslag av sand. Detta tillför vinerna ett blommigt inslag. Montgueux nära Troyes hör administrativt till Aube men skiljer sig geologiskt, den kalkhaltiga jordmånen liknar mera den i Côte des Blancs. Mikroklimatet här ger aromatiska, mogna druvor med ett kryddigt inslag. I Le Mesnil-sur-Oger ger den kalkhaltiga jorden välstrukturerade viner med elegant mineralitet. 

Här har man utnyttjat de skillnader som finns mellan de olika byarna och skapat en harmonisk helhet med eleganta citrustoner, diskret blommighet, fruktighet av gula plommon, brioche-inslag och fin mineralitet i eftersmaken. För mig är champagne terroir och mineralitet.

Tänk att man får en årgångschampagne med delvis grand cru -druvor till ett pris av 42 euro. Det kallar jag prisvärt. En av mina favoriter!

Med denna erfarenhet som bakgrund såg jag fram emot Diane Signolle’s Master Class på  Grand Champagne Helsinki. 

Det ökade intresset för odlarchampagner har också ökat intresset för enskilda vingårdslägens  terroir och mikroklimat. Diane Signolle tillfredsställde denna kunskapstörst med en ypperlig presentation av de olika vingårdarnas topografi, geologi och exponering. 

2017 Les Trois Terroirs fungerade som inledning varefter vi fick prova årgångarna 2014, 2010 och 1996 av Michel Gonet Le Mesnil-sur-Oger Grand Cru Blanc de Blancs.

Även om klimatuppvärmningen har haft en positiv inverkan, så förekommer frost, hagel, regn och röta under varje växtperiod i ett så nordligt distrikt som Champagne och därtill några heta somrar på 2000-talet. Chardonnay-druvan med sitt tjocka skal brukar klara dessa utmaningar bättre. Till all lycka har en torr och varm augusti-september ofta kommit till hjälp och resultatet har blivit bra som 2014 och mycket bra som 2010. Det är klart att en producent som Michel Gonet med 36 hektar, varav en stor andel i grand cru -byar, kan oberoende av årgång tillverka utsökta viner. 

2014 Michel Gonet Le Mesnil-sur-Oger Grand Cru Blanc de Blancs Zéro Dosage, 7 år på jästfällningen

Denna champagne utan dosage kändes fortfarande ung med sina citrus- och brioche-inslag, den långa eftersmaken med mineralitet avslöjar ursprunget.  

2010 Coeur de Mesnil, Mesnil-sur-Oger Grand Cru Blanc de Blancs, Extra Brut, dosage 4,5 g, dégorgement i juni 2022 efter 11 år på jästfällningen

Den lyckade årgången märks i den fina balansen mellan syra och fruktighet. En ljuvlig, komplex champagne med mineralitet som fyller hela gommen och stannar länge. Elegant, autolytisk karaktär av den långa tiden på jästfällningen. 

1996 Michel Gonet Le Mesnil-sur-Oger Grand Cru Blanc de Blancs Brut, Prestige, minst 10 år på jästfällningen 

Vid de kritiska stunderna, knoppsprickning, blomning och skörd, var vädret svalt. Som så ofta blev vädret soligare i september. De varma dagarna och svala nätterna gav mogna druvor med höga syror. Årgången 1996 blev exceptionellt bra. 

Det märkte man verkligen när vi fick prova denna raritet med en elegant, komplex, koncentrerad bouquet av mogen, syltad kvittenfruktighet med inslag av rostad mandel, bakverk (pastry) och mocka. De fina syrorna bär upp den mogna fruktigheten. Smaken har med åren blivit lenare. Den stannar länge. En otroligt fin upplevelse och en av de finaste av denna årgång som jag provat!

Det var intressant att igen en gång få uppleva hur fint blanc de blancs – och då speciellt, grand cru -champagner utvecklas från sin lineariska syrabetonade ungdom till eleganta brioche-toner med blommiga och fruktiga inslag. En bra blanc de blancs mognar långsamt och har ett långt liv framför sig. Med ålder kan dessa champagner uppvisa komplexa aromer av aprikos, persika, torkad frukt, bivax, honung, mandelmassa, nötter, mogna äpplen, kvittenmarmelad, rostat bröd, kryddighet och mocka. Själva själen av Côte des Blancs är mineralitet och salinity.

Rubrikfotot av Sophie och Diane Signolle, photo credit Olivier Frajman

http://gonet.fr

Källor

Essi Avellan, Champagne – opas, 2016 Tammi

Britt Karlsson, Per Karlsson, Champagne – vinet och odlarna, 2017 Carlssons

Charles Curtis, Vintage Champagne: 1899 to 2019, 2020 WineAlpha

On Champagne, editor Susan Keevil, 2022 Académie du Vin Library Ltd