Viime vuosina en ole tuntenut pakottavaa tarvetta matkustaa Champagneen sillä La Champagne on keväästä 2015 saapunut vuosittain Helsinkiin Grand Champagne -tapahtumaan. Näin voi asian ilmaista sillä vuosi vuodelta yhä suurempi joukko samppanja-ammattilaisia on saapunut Helsinkiin. Keväiset päivät ovat olleet täynnä mielenkiintoisia kohtaamisia ja suurenmoisia samppanjaelämyksiä.
Nyt ilmaantui kuitenkin tilaisuus mitä en voinut vastustaa: Kansainvälinen sommelier-yhdistys ASI, Association de la Sommellerie Internationale, täytti 50 vuotta ja sitä juhlittiin lokakuun alussa Reimsissä, missä yhdistys myös perustettiin 1969. Ensimmäisenä päivänä oli viini- ja samppanjamessut sekä 15 Master Classia, mistä valita, Grande Halle du Boulingrin -kauppahallissa. Ensimmäiseksi ilmoittauduin Philipponnat’n Master Classiin ‘Champagne Philipponnat – Hot Terroirs and Hot Vintages, Clos des Goisses. Why the global warming is not a problem’.
Elegantit, gastronomiset Philipponnat-samppanjat kuuluvat suosikkeihini ja samoin kuin Henriot’n, ne eivät valitettavasti ole niin tunnettuja harrastajapiirien ulkopuolella.
Philipponnat’n suku on harjoittanut viininviljelyä Mareuil-sur-Aÿ’n kylässä todella pitkään, vuodesta 1522. Samppanjatalo perustettiin 1910. Pierre Philipponnat, joka sai mahdollisuuden ostaa 5,5 hehtaarin suuruisen kivimuurin ympäröimän tarhan 1930-luvulla, ymmärsi välittömasti tarhan potentiaalin. Viini oli Vin des Goisses vuoteen 1959 asti, sitten eräs viinitoimittaja ehdotti nimeksi Clos des Goisses. Talo tunnetaan ennen muuta tästä loisteliaasta palstasamppanjasta. 45-asteisesti Marne-jokeen viettävä kalkkikivinen etelärinne saa niin intensiivistä auringonvaloa aamusta iltaan että rypäleiden tuottama alkoholipitoisuus on 1-1,5 prosenttia alueen keskivertoa korkeampi.
Clos des Goisses, Pinot Noir 70 %, Chardonnay 30 % Viini käy käytetyissä Bourgognen tynnyreissä, malolaktinen käyminen estetään aina. Toisen käymisen jälkeinen pullokypsytys kestää yli 7 vuotta ja uudelleenkorkituksen jälkeen samppanjaa kypsytetetään vielä vuosi, makeutus on aina alhainen, noin 4,5 g/l.
Tässä upeassa palstasamppanjassa yhdistyy täysin kypsien Pinot Noir -rypäleiden intensiteetti Chardonnay-rypäleiden raikkauteen ja näin syntyy todella pitkäikäistä samppanjaa mikä paljastaa runsaan, vivahteikkaan eleganssinsa vasta vuosien kypsytyksen jälkeen.
Champagnessa ilmaston lämpenemisen myötä rypäleet ovat nyt vähemmän hapokkaita ja niissä enemmän rakennetta ja korkeampaa potentiaalista alkoholipitoisuutta kuin kaksikymmentä vuotta sitten mikä ainakin toistaiseksi on vain positiivista.
Nyt samppanjataloa johtaa Charles Philipponnat 16. sukupolvessa. Hän vieraili Grand Champagne Helsinki -tapahtumassa keväällä 2017. Toinen hänen Master Class -tastingeistään oli ‘The Philipponnat style based on Pinot Noir’ mikä kertoo talon Pinot Noir -dominanssista.
Ilahduin kun näin että Charles Philipponnat itse piti Master Class -luennon Reimsissä. Lämpimiä vuosikertoja edustivat 2000 Clos des Goisses Brut “L.V.”, 2003 Clos des Goisses Brut ja 2009 Clos des Goisses Extra-Brut.
2003 oli haasteellinen vuosi. Kevään hallaa ja raekuuroja seurasi kuuma kesä. Vuoden satomäärä oli poikkeuksellisen alhainen. Monet tuottajat kuten esimerkiksi Club Trésors de Champagnen jäsenet eivät tehneet lainkaan Spécial Club -samppanjaa vuonna 2003. Yleisesti ottaen harvoilla tämän vuoden samppanjoilla on kypsytyspotentiaalia.
Tämä ei kuitenkaan koske 2003 Clos des Goisses -palstasamppanjaa. Pienen sadon rypäleet, 65 % Pinot Noir, 35 % Chardonnay, korjattiin jo elokuun lopussa.
Samppanjassa oli lämpimälle vuodelle tyypillisiä tunnusmerkkejä: Runsas, kukkainen, hivenen savuinen, paahteinen tuoksu, missä myös keltaista hedelmää ja mehiläisvahaa. Kuiva, hedelmäinen, konsentroitunut maku missä elegantit, raikkaat hapot, kypsää keltaista hedelmää, sitrusmarmelaadia, briossia ja hunajaa. Upea tasapaino, pitkä maku ja viettelevät mineraalit.
Rypäleiden hapokkuutta pidetään yleensä tärkeänä kypsytyspotentiaalin edellytyksenä. Charles Philipponnat’n mielestä puhtaus, “purity”, on vielä tärkeämpi.
Lämpimän vuoden 2000 samppanjat ovat rehevän hedelmäisiä. Niistä puuttuu yleensä kuitenkin raikkautta ja hienostuneisuutta ja näin myös ikääntymispotentiaalia. Siksi oli todella hienoa saada maistaa 2000 Clos des Goisses Brut “L.V.”.
L.V., long vieillissement, tarkoittaa että viini on kypsynyt todella pitkään hiivasakan päällä ja vasta hiljattain uudelleenkorkitettu. Tämä viini oli korkitettu 2015, siis kaikkiaan 14 vuotta sakan päällä ja nyt lokakuun alussa se oli täydellisen ihanaa; “fresh, fruity, toasty, smoky, powerful without heaviness” lainatakseni Charles Philipponnat’ta.
Vuoden 2009 samppanjat ovat kypsän hedelmäisiä mutta tasapainoisia ja hienostuneita, viineillä on ikääntymispotentiaalia. Pinot Noir onnistui erityisen hyvin.
2009 Clos des Goisses Extra-Brut
Tämä charmikas samppanja on jo valmis nautittavaksi. Hedelmäisessä tuoksussa on sitrusta, olkea, kypsää omenaa, briossia ja liituista mineraalia. Hedelmäisessä maussa sitrusta, keltaisia luumuja; miellyttävässä, suuta hyväilevässä rakenteessa hapot ja mineraalisuus sulassa sovussa, herkullinen, pitkä jälkimaku. Makeutus 4,5 g/l.
Tilan muut viinit jäivät pitkään legendaarisen Clos des Goisses’in varjoon mutta näin ei enää ole kun taloa johtaa taitava Charles Philipponnat. Tästä hyvänä esimerkkinä Royal Réserve Brut mikä saa kypsyä kokonaiset 4 vuotta hiivasakan päällä, minkä lisäksi uudelleenkorkituksen jälkeinen vuoden pituinen kypsytys.
Viimeksi maistamani Philipponnat Royal Réserve Brutin sekoituksen pääosa on erinomaista vuosikertaa 2012, 48 % tammitynnyreissä kypsytettyjä reserviviinejä, uudelleenkorkitus helmikuussa 2016. Pinot Noir 65 %, Chardonnay 30 %, Meunier 5 %, ⅔ premier ja grand cru, dosage 8 g/l.
Näin syntyy erittäin vivahteikas ja moniulotteinen non-vintage samppanja missä kaikki osat; raikas hapokkuus, runsas hedelmäisyys ja mineraalisuus muodostavat upean rakenteen ja täydellisen harmonian. Jälkimaku on hedelmäinen ja pitkä.
Tämä non-vintage on mielestäni yksi kategoriansa parhaista ja hinta todella edullinen!