Paljon samppanjaa on kuplinut ja paljon on Champagnessa muuttunut parempaan suuntaan sitten ensimmäisen samppanjapruuvini vuonna 1985 Tukholman Ritarihuoneella.
Vähitellen alettiin puhua viljelijätuottajista, vanhoista rypälelajikkeista, autolyysistä, magnum effectistä ja laseista jotka toimivat paremmin kuin huilu. Ympäristöystävällisempään viljelyyn alettiin siirtyä 1980-luvulla. Naispuolisten kellarimestareiden, chefs de cave, lukumäärä on huomattavasti lisääntynyt viimeisten 15 vuoden kuluessa.
Samppanjan täysi gastronominen potentiaali on löydetty viime vuosikymmenien kuluessa kiitos positiivisen trendin kohti huippulaatuisia viljelijätuottajien viinillisiä terroir-samppanjoita.
Viimeisten kahdeksan vuoden kuluessa on tapahtunut paljon myös Suomen samppanjanäyttämöllä. Kaikki alkoi 2015 Grand Champagne Helsinki -tapahtumalla. Tämän päivän perspektiivistä tapahtuma oli suhteellisen vaatimaton mutta silloin saada osallistua Frédéric Panaïotisin Dom Ruinart Master Classiin oli taivaallisen ihmeellistä.
Tapahtuma on vuosi vuodelta parantunut. Kiitos siitä kuuluu järjestäjille: Essi Avellanin MW erinomaiset kontaktikt yhdistyneenä koko tiimin, erityisesti Taru ja Christian Fromin organisaatiokykyyn ja tyylitajuun.
Pandemian vuoksi oli tauko, 2020-2021 ei tapahtumaa järjestetty. 2023 Grand Champagne Helsinki oli seitsemäs kerta. Tuntuu siltä kuin La Champagne muuttaisi Helsinkiin kun tapahtumaan osallistuu kymmenittäin kellarimestareita, vientipäälliköitä ja omistajaperheiden edustajia. Tänä vuonna 71 tuottajalta oli tarjolla 357 samppanjaa, Master Class -luentoja oli 47 joissa tilaa 1920 osallistujalle.
Tänä vuonna osallistuin Master Classiin, Michel Gonet’n Chardonnay Excellence, missä Michel Gonet’n lapsenlapsi Diane Signolle tutustutti meidät talon tyyliin maistattamalla blanc de blancs -samppanjoita eri vuosilta. Minulla oli myös ilo haastatella Dianea, joka edustaa talon 8. sukupolvea.
Olen aina miettinyt miten viljelijäperheet onnistuvat vakuuttamaan nuoremmat sukupolvet työn jatkamisen merkityksellisyydestä. Kysyin, oliko Dianesta jo lapsena itsestään selvää että hänestä tulisi viininviljelijä. Vastaus oli että ei todellakaan, sillä hänestä Sophie-äidin työpäivät muistuttivat orjatyötä. International Business -opiskelunsa loppuvaiheessa Diane valitsi Wine & Spirits -erikoistumisopinnot. Sitten hän alkoi työskennellä äitinsä Sophien ohjaamana perheyrityksessä. Nyt talon johdossa ovat äiti Sophie ja tytär Diane sekä kellarimestarina Antoine Gomérieux.
Tilan historia alkoi 1802 kun Charles Gonet perusti samppanjatalon Gonet & Fils. Dianen isoisä Michel jätti talon veljilleen. Vuonna 1973 hän muutti vaimonsa Annien kanssa Avizeen minne hän perusti omaa nimeään kantavan uuden kellarin. Isoisällä oli kyky löytää erinomaisia tarhoja, mistä esimerkkinä 7-8 hehtaaria Le Mesnil-sur-Ogerissa ja Ogerissa.
Talo on kuuluisa puhdaspiirteisistä, mineraalisista blanc de blancs -samppanjoistaan. Ei ihme sillä perhe omistaa tarhoja Côte des Blancsin grand cru -kylissä, Avize, Oger ja Le Mesnil-sur-Oger mistä on 500 metriä Krugin kuuluisalle Clos du Mesnil -tarhalle. 36 hehtaaria tuottaa 120 000 pulloa, pieni osa myydään rypälemehuna.
Perhetilan arvoihin kuuluu elinympäristön kunnioittaminen. HVE Haute Valeur Environnementale -, ranskalainen kestävän kehityksen ohjelma ja VDC Viticulture Durable en Champagne -sertifikaatti kertoo halusta säilyttää ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.
Olin aikaisemmin tutustunut Alkon valikoimista löytyvään, Champagnen kolmea aluetta yhdistävään, Michel Gonet’n 2017 Les Trois Terroirs -samppanjaan, Côte de Sezanne, Montgueux, Mesnil-sur-Oger, Extra Brut, Blanc de Blancs.
Perusviini käy terästankeissa, ilmaston lämpenemisestä johtuen malolaktinen käyminen on estetty vuosikerrasta 2015 lähtien. Pullotus toukokuussa 2018, toisen käymisen jälkeinen kellarikypsytys 50 kk, korkinvaihto kesäkuussa 2022, dosage 4g/l.
Côte de Sezanne on Côte des Blancsin jatke. Siellä tarhat sijaitsevat Vindey’n kylässä missä maaperä on kalkkia, savea ja hiekkaa. Tämä tuo viiniin kukkaisuutta. Montgueux Troyesin lähellä kuuluu hallinnollisesti Aubeen mutta maaperällisesti se on lähempänä Côte des Blancsia. Montgueux’ssä maaperä on kalkkipitoista savea ja liusketta, etelään suuntaavat tarhat antavat runsaan aromikkaita ja kypsiä rypäleitä. Le Mesnil-sur-Ogerin klassinen kalkkikivi kasvattaa upean rakenteen omaavaa chardonnayta mikä hurmaa elegantilla mineraalisuudellaan.
Taidokkaan sekoittamisen tuloksena on syntynyt harmoninen kokonaisuus: Elegantti sitruksisuus ja kukkaisuus yhdistyneenä keltaluumuisuuteen, hiven briossia ja hienovaraista mineraalisuutta. Vuosikertasamppanja missä osittain grand cru -rypäleitä hintaan 42 euroa!
Odotin innolla Diane Signollen haastattelua ja Master Classia toukokuussa 2023.
Lisääntynyt kiinnostus viljelijätuottajien samppanjoita kohtaan on myös lisännyt halua saada tietoa yksittäisten kasvupaikkojen ominaispiirteistä. Diane Signolle tyydytti tiedonjanoamme esimerkillisesti kertomalla eri tarhojen topografiasta, maalajeista ja ilmansuunnista.
2017 Les Trois Terroirs johdatti talon tyyliin minkä jälkeen vertailimme kolmea eri huippukylä Le Mesnil-sur-Ogerin vuosikertaa, 2014, 2010 ja 1996.
Pohjoinen Champagne on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä mutta edelleen keväällä viileä ja kostea ilmasto tuottaa haasteita. Lämmin ja kuiva elo-syyskuu on pelastanut monta satoa. 2000-luvulla on ollut joitakin todella kuumia kesiä. On selvää että Champagne Michel Gonet 36 hehtaareineen, joista iso osa grand cru -kylissä, tuottaa erinomaisen hyviä viinejä vaikka olosuhteet olisivat olleet haasteelliset.
2014 Michel Gonet Le Mesnil-sur-Oger Grand Cru Blanc de Blancs Zéro Dosage, 7 vuotta hiivasakkakypsytystä. Tämä sitruksinen ja briossinen samppanja tuntui nuorekkaalta, makeutus 0 g, viipyilevä mineraalisuus kertoo alkuperästä.
2010 Coeur de Mesnil, Mesnil-sur-Oger Grand Cru Blanc de Blancs, Extra Brut, dosage 4,5 g, korkinvaihto kesäkuussa 2022, 11 vuotta hiivasakkakypsytystä
Hieno hapokkuuden ja hedelmäisyyden tasapaino. Upea moniulotteinen, mineraalinen samppanja joka valloittaa koko suun ja viipyilee. Elegantti autolyyttisuus kruunaa elämyksen.
1996 Michel Gonet Le Mesnil-sur-Oger Grand Cru Blanc de Blancs Brut, Prestige, vähintään 10 vuotta hiivasakan päällä
Kasvukauden kriittisten vaiheiden aikana, silmujen puhkeaminen, kukinta ja sadonkorjuu, sää oli viileä. Tämä tasapainottui syyskuussa: Oli aurinkoisia päiviä vaikka yöt olivat viileät, rypäleet jatkoivat kypsymistään säilyttäen samalla hapokkuutensa. Vuosikerrasta tuli erinomainen ja sen huomasi kun saimme maistaa tätä harvinaisuutta: Elegantti, moniulotteinen tuoksu missä kypsää kvitten-hedelmäisyyttä, paahdettua mantelia, leivonnaisia (pastry) ja mokkaa. Hieno hapokkuus tasapainottaa kypsää hedelmäisyyttä. Maku on vuosikymmenien kuluessa pehmentynyt, se viipyy pitkään. Upea elämys!
Oli mielenkiintoista taas kerran todeta miten hienosti blanc de blancs – ja varsinkin grand cru -samppanjat kehittyvät lineaarisista hapokkaista nuoruusvuosistaan hedelmäisen ja kukkaisen briossimaisiksi. Hyvä blanc de blancs kypsyy hitaasti ja saavuttaa pitkän iän. Iän myötä aromeista tulee monivivahteisia, löytyy aprikoosia, persikkaa, kuivattua hedelmää, mehiläisvahaa, hunajaa, mantelimassaa, pähkinää, kypsää omenaa, kvittenmarmelaadia, paahtoleipää, mausteisuutta ja mokkaa. Mineraalisuus ja salinity on Côte des Blancsin sielu.
Otsikkokuvassa Sophie ja Diane Signolle, photo credit Olivier Frajman
Lähteitä
Essi Avellan, Champagne – opas, 2016 Tammi
Britt Karlsson, Per Karlsson, Champagne – vinet och odlarna, 2017 Carlssons
Charles Curtis, Vintage Champagne: 1899 to 2019, 2020 WineAlpha
On Champagne, editor Susan Keevil, 2022 Académie du Vin Library Ltd