Domaine Loew, Alsace – biodynaamisia terroir-viinejä 

Ilahduin todella kun sain kutsun maahantuoja Viinitien Wine Talk-tapahtumaan 26. elokuuta 2019. Maistoimme seitsemän Domaine Loewin viiniä. Olin tavannut Etiennen viimeksi vuonna 2013, vuotuisessa Alsace-viininäyttelyssä Helsingissä. Kommenttini silloin oli: Joka vuosi vain huippuviinejä! Etienne vastasi siihen että jos on know-how’ta ja parhaat terroir’it niin se ei ole niin vaikeaa.

Etienne Loew edustaa uutta, hyvinkoulutettua, kunnianhimoista viininviljelijäsukupolvea. Suvun pitkät juuret viljelijöinä Westhoffenissa, pohjois-Alsacessa, ulottuvat 1700-luvun lopulle asti. Vuonna 1996 valmistuttuaan enologiksi Dijonin yliopistosta, aloitti Etienne viininvalmituksen tilalla saatuaan vanhemmiltaan vajaan hehtaarin palstan köynnöksiä. Vuoteen 2006 asti Etienne toimi samalla opettajana viinikoulussa. Vuodesta 2003 lähtien ovat Etienne ja hänen vaimonsa Caroline luomuviljelleet vanhempien hehtaareja ja hankkineet vähitellen lisää. Tänään biodynaamisesti viljeltyjä hehtaareja on 14. Etienne ja Caroline haluavat luovuttaa tyttärilleen terveet tarhat. Domaine Loewin viinit ovat sekä Demeter– että Biodyvin-sertifioitu. 

Westhoffen on kuin amfiteatteri, missä on lämmintä ja kuivaa. Etiennen mielestä tarhojen ilmansuunnalla on vähemmän merkitystä kuin maaperällä. Domaine Loewillä on tarhoja viidessä eri kylässä, joissa kaikkiaan kuutta eri maalajia, esim. vihreää, punaista ja mustaa savensekaista kalkkikiveä (merkeli) ja simpukkakalkkikiveä (Muschelkalk) missä fossiileja. Köynnöksiä on myös kahdella eri Grand Cru -tarhalla: Altenberg de Bergbieten ja Engelberg. Kaikkiaan he viljelevät seitsemää eri lajiketta.

Sadonkorjuun ajankohta määrätään tieteellisellä tarkkuudella, rypäleet kerätään vasta kun siemenet ovat muuttuneet ruskeiksi. Samat, paikalliset poimijat ovat korjanneet sadon vuodesta toiseen. Muutaman ongelmallisen vuoden jälkeen, (esim vuoden 2016 sateiden seuraksena tuli tauteja, 2017 taas oli kuuma ja kuiva), oli sato vuonna 2018 normaali, 55-60 hl/ha, mikä on kaukana Alsacen sallitusta 80 hl/ha. Vuosituotanto vaihtelee 40 000 ja 100 000 pullon välillä satovuoden olosuhteista riippuen. Mottona on kärsivällisyys ja tavoitteena on esittää kasvupaikan, terroirin ominaispiirteitä talon viineissä. Palstat vinifiodaan erikseen, pienin tankki on vain 320 litrainen. Viini käy spontaanisti luonnonhiivoilla terästankeissa ja se kypsyy sakan päällä kevääseen asti.

Etiennen mielestä pieni määrä jäännössokeria on parempi vaihtoehto kuin korkea alkoholiprosentti, rypäleiden alkuperä ilmenee paremmin viineissä jotka ei eivät ole käyneet rutikuiviksi.

Etiketeissä Bruderbachin erakko muistuttaa alueen pitkästä viininviljelyn perinteestä.

Päinvastoin kuin Frankenin alueella Saksassa missä Silvanerista tehdään huippuviinejä on Alsacen Sylvaner saanut huonomman kohtelun. Eräs Etiennen projekteista on ollut Sylvaner-lajikkeen “rehabilitointi”. Talon 25 cuvéestä kolme on Sylvaneria. Olen hiljattain maistanut Silvaner Westhoffenia sekä vuosikertaa 2017 että 2018. 

2017 Sylvaner Westhoffen  Rypäleet tulevat 30-vuotiaista köynnöksistä, maaperä terassoiduilla rinteillä on savensekaista kalkkikiveä (vihreää merkeliä), satomäärä 50 hl/ha, jäännössokeria 1 g/l.

Raikkaassa hedelmäisessä tuoksussa on tuulahdus vastaniitettyä heinää, maussa elegantit hapot, hedelmä ja mineraalin tuntu hienossa tasapainossa. Viinin korkea uutospitoisuus tuntuu kevyenä öljyisyytenä. Laadukas Sylvaner!

Etienne suosittelee grillattua vuohenjuustoa salaattipedillä, mikä on aivan erinomaisen hyvä yhdistelmä mutta ennen kaikkea Domaine Loewin viinit toimivat täydellisen hyvin sushin kanssa. Sen saimme kokea Sushibar+Wine Korjaamon Wine Maker’s Dinner ‘illä  Wine Talkin  jälkeisenä päivänä.

Ilta alkoi Shake Fenkoli ja Baltic Nigirillä, viininä upea 2018 Riesling Muschelkalk. Viinin maaperä, niinkuin jo sen nimi kertoo, on kalkkikiveä missä paljon fossiilejä, satomäärä aina alle 55 hl/ha, jäännössokeri 2,6 g/l. Todella elegantti, tasapainoinen, kuiva Riesling missä on kaikki mitä toivot laadukkaalta Alsace-Rieslingiltä: Kypsää hillottua sitruunaa, elegantit hapot yhdistyneenä kypsään hedelmään ja ennen kaikkea suuntäyttävää mineraalia joka hyväilee pitkään. Todellinen terroir-viini ja niin täydellinen kumppani lohelle, fenkolille ja kevyesti grillatulle marinoidulle silakalle!

Seuraavan ruokalajin Skagen ja Chili Prawn Gunkanin (jokiravun, avokadon, majoneesin, kapriksen, tillin, sitruunan ja tiikeriravun, chiliseesamimajoneesin, ruohosipulin) kanssa toimi Sylvaner Westhoffen 2018 täydellisen hyvin. Koko viiden ruokalajin menu ja sille harkiten valitut viinit olivat todistus ammattitaidon korkeasta tasosta.

Kolmas ja neljäs viini: Muscat Les Marnes Vertes 2018 ja Pinot Gris Cormier 2017.

Talon Muscat Les Marnes Vertes’in rypäleet kasvavat niinkuin nimi kertoo vihreässä merkeli -maaperässä, 70 % Muscat Ottonel, 30 % Muscat d’Alsace, jäännössokeri 8 g/l. Tämä on ehdottomasti paras kokemani Alsacen Muscat-viini. Niin hienostuneen, elegantin aromaattinen, seljankukan ja ruusun kukkaisuutta ja upea happorakenne! Satumaisen hyvää minkä ranskaksi ilmaisin sanalla une merveille vuonna 2013 kun viimeksi maistoin Domaine Loewin viinejä. Sopii maukkaitten vihannesruokien kuten fenkolin ja kukkakaalin kera nautittavaksi.

Illan kohokohta oli jälkiruoka, Yuzu bar och Pinot Gris Vendange Tardive 2015.

Keittiö oli hienosäätänyt ainesten suhteet, (yuzu-lakritsiparfait, suklaakeksi, yuzugeeli, valkosuklaakuorrute, paahdettua seesaminsiementä) niin täydelliseksi viinin pariksi että syntyi todellinen bon mariage. Viini, jäännössokeri 97 g/l, ei tuntunut lainkaan niin makealta vaan raikkaan hedelmäisen tasapainoiselta missä suolainen mineraalisuus pisteenä i:n päällä!

La Revue du Vin de France on palkinnut Domaine Loewin kahdella tähdellä.

Etiennen suositus talon valkoviinien tarjoilulämpötilaksi on 11-13 astetta.

http://www.domaineloew.fr