Category Archives: Saksa

Silvaner-viiniä Frankenista

Saksan Viinitiedotuksen Silvaner-illallinen Zinnkellerissä syyskuun alussa, Silvaner-teemaviikon alla, herätti muistoja. 

Asuessani Tukholmassa liityin viiniseura Munskänkarnan Tukholman jaostoon jo 1985. Munskänkarna järjesti viinivaelluksia Saksan viinialueilla. Matkat olivat erittäin hyvin organisoituja, kuudesta kymmeneen kilometriä kävelyä ja kaksi tuottajavierailua päivittäin, yhteensä 12 vierailua kuuden päivän aikana. Ensimmäinen vaellukseni oli Frankenissa kesällä 1988.

Frankenin huippuviinit tarjosivat ennen kokemattomia elämyksiä. Ensimmäisenä vaelluspäivänä meidät yllätettiin täysin: Katetut, viininlehdillä koristellut pöydät tulivat yhtäkkiä esiin mutkan takaa, juuri sopivasti lounasaikaan. Nautimme Frankenin leikkeleitä ja viiniä kohtuudella, olimmehan matkalla kohti uusia elämyksiä.

Viinitarhojen nimet kuten Würzburger Stein, Randersackerer Teufelskeller, Escherndorfer Lump ja Iphöfer Julius-Echter-Berg etsautuivat muistiin.

Kymmenen vuotta myöhemmin kun olin saanut enemmän kokemusta ja koulutusta kirjoitin artikkelin ‘Silvaner, en fyllig matfavorit’ silloisen Granqvist Vinagenturin vinfo-lehdessä, nykyään Granqvist Beverage House.

Silloin kirjoitin: “Silvaner jää helposti toisten saksalaisten rypälelajikkeiden varjoon. Viinikirjallisuutta lukiessa saa usein vähän mitäänsanomattoman kuvan.” Onhan niin että Silvaner on luonteeltaan hillitty, mutta parhailla palstoilla varsinkin Frankenissa, lajike heijastaa maaperän luonnetta. Sen aistii eleganttina mineraalisuutena yhdistyneenä yrttiseen hedelmäisyyteen, lisänä sitrusta, melonia, kirveliä, niitettyä heinää ja jopa siankärsämöä. Hapokkuus on pehmeää melko täyteläisissä viineissä. Silvaner kypsyy noin pari viikkoa ennen Rieslingiä.

Silvaner-köynnökset peittivät neljäsosan Saksan viinitarhojen pinta-alasta vielä viisikymmentä vuotta sitten kun vuonna 2019 niiden osuus oli vain 4,5 %, Frankenissa kuitenkin 24,8 %. Laajin pinta-ala on Rheinhessenissä, yli 2000 hehtaaria.

Hankin kaksi klassista Franken Bocksbeutel-viiniä: 2018 Bürgerspital Würzburger Pfaffenberg Silvaner Trocken, 24,90 ja 2015 Juliusspital Würzburger Abstleite Silvaner trocken, 22,57, molemmat Alkon valikoimissa. Halusin testata viinejä ruokien kanssa joita suosittelin vinfon artikkelissa.

Säätiöt Bürgerspital ja Juliusspital ulottavat juurensa kauas historiaan, vuosiin 1316 ja 1576

Säätiöt ovat saaneet vuosisatojen kuluessa lahjoituksina rakennuksia ja viinitarhoja. Niinkuin nimistä ilmenee molemmat ovat sairaaloita ja vanhainkoteja, Juliusspital on erikoistunut palliatiiviseen hoitoon. Molemmat ovat myös huomattavia maanomistajia ja merkittäviä viinintuottajia.

Bürgerspital zum heiligen Geist on 700 vuotta vanha VDP-viinitila Frankenissa. 120 hehtaarin alalla viljellään pääasiassa Silvaner-, Riesling-, Weiss- ja Grauburgunder-rypäleitä.   

Parhaat viinit pullotetaan Bocksbeuteleihin. Tuottaja haluaa esittää viineissä viinitarhojen ominaispiirteitä ja samalla myös omaa tyyliään.  

2018 Bürgerspital Würzburger Pfaffenberg Silvaner Trocken 

Pfaffenberg on erittäin jyrkkä Erste Lage -luokiteltu lounaisrinne, maaperä on Muschelkalk -kalkkikiveä. Tarhalla kasvaa Bürgerspitalin vanhimmat Silvaner-köynnökset. Ne istutettiin 1971. Alhainen satomäärä ja kypsät rypäleet ovat laadun tae, niin kuin myös kuorikontakti ja spontaani käyminen isoissa, vanhoissa tammitynnyreissä.

Melko neutraalista tuoksusta löytää kevyen mausteista yrttisyyttä. Kevyehkö, kuiva maku on myös neutraali elegantteine sitrushedelmineen. Pitkässä jälkimaussa on syvyyttä ja eleganttia mineraalisuutta mistä ilmenee että kyseessä on uutteinen terroir-viini, sokeria noin 2 g/l.  Viini sopii klassisen, valkoisen kalan kaveriksi.

Lainaan Anne Krebiehl’iä MW: “A distinct signature runs through the wines: They are clear, precise and linear.” Siis viileän eleganttia.  

Juliusspital

Vuonna 1576 ruhtinaspiispa Julius Echter von Mespelbrunn perusti säätiön jonka tarkoituksena oli ylläpitää sairaalaa. Nykyään tämä säätiö on myös merktittävä VDP-tuottaja 180 hehtaarin viininviljelyksineen. Viinitila on Saksan toiseksi suurin ja Silvanerin tuottajana Juliusspital on maailman ykkönen, 70 hehtaaria. Trias-kauden kaikki kerrostumat esiintyvät: Muschelkalk, Buntsandstein, Keuper.

2015 Juliusspital Würzburger Abstleite Silvaner trocken

Abstleite on toinen jyrkkä, Erste Lage -luokiteltu lounaisrinne Würzburgin kyljessä, maaperä on Muschelkalk -kalkkikiveä. Spontaani käyminen Erste ja Grosse Lage -viineille.

Lainaan Anne Krebiehl’iä MW: “A clean-cut, vivid style runs from Gutswein to Grosses Gewächs with impressive site expression throughout the Erste Lagen.”

Viini on väriltään intensiivisen keltainen. Moniulotteinen tuoksu tarjoaa kypsiä keltaisia hedelmiä, luumua ja omenaa sekä mehiläisvahaa. Maku on melko täyteläinen, vivahteikas, siinä on ‘generoosia’, eleganttia hedelmäisyyttä, pehmeää hapokkuutta ja pitkässä jälkimaussa mineeralia. 

Vuosikertaa 2015 on vielä Arkadiankadun myymälän hyllyssä, vaikka Alkon sivuilla vuosikerta on 2016.  

Tämä ihastuttavan kypsä viini sopii hyvin täyteläisempien ruokien kanssa, kuten suppilovahverokeitto ja Schweizerschnitzel.  Oma versioni: Mausta kukin ohut kananfilé muovikelmun päällä, päälle Serrano-kinkkua, lehtipersiljaa ja Emmenthal-viipale, rullaa muovikelmun avulla ja solmi. Keitä uunissa vesihauteessa, 25-30 min 125 asteessa. Ennen tarjoilua, poista kelmu ja paista kullankeltaisiksi paistinpannulla.

Molemmat viinit tulevat aivan Würzburgin läheltä, Maindreieckistä, Frankenista. Luokitus, maaperä ja rypälelajike on sama ja silti viinit ovat niin erilaiset. Juliusspital Abtsleite on kolme vuotta vanhempi mikä selittää osan mutta ei kaikkea. Todella mielenkiintoista! Erste Lage -viineissä on hyvä hinta-laatusuhde.     

Suosittelen!

 

Viinitalo Bettina Schumann, Kaiserstuhl – “Party stable footwear for the dance on the volcano”

Generation Pinot on 54 nuoren, viinille vihkiytyneen viininviljelijän ja viinintekijän yhdistys Badenissa. He haluavat yhdistää voimansa voidakseen paremmin kehittää ja toteuttaa visioitaan. Tavoitteena on markkinoida Badenia innovatiivisena ja vastuullisena laatualueena. Jäsenenä voi olla 39 ikävuoteen asti, 30 % jäsenistä on naisia. He ovat korkeasti koulutettuja ja heillä on kansainvälistä työkokemusta. “Pinot” on Badenin tärkeimpien rypälelajikkeiden (Pinot Noir, Pinot Blanc ja Pinot Gris) tavaramerkki mutta jäsenet viljelevät myös muita lajikkeita. 

Oli ilo tavata seitsemän nuorta, energistä Generation Pinot -jäsentä Winemaker’s illallisella ravintola Wolfshöhlessä Freiburgissa toukokuun alussa.  Kun illan kuluessa nautimme seitsemän ruokalajia erinomaisine viineineen vaihdoimme myös pöytäseuraa niin että saimme keskustella vuorotellen näiden seitsemän kanssa. Ilta oli täynnä informaatiota, keskustelua, erinomaista ruokaa ja viiniä. Suurimman vaikutuksen teki Bettina Schumann, alunperin Berliinistä, nykyään hän asuu Bahlingenissa Kaiserstuhlissa.

Bettina on hieno esimerkki unelmien toteutumisesta. Hän varttui Berliinissä. Isä oli viinitietoinen gourmet. Yhdessä he kävivät ruoka- ja viiniostoksilla. Varhain Bettina sai haistaa ja maistaa muutaman tipan. 12-vuotiaana hän sai maistaa Italiassa Vin Santoa vuodelta 1905.  Antiikkisten tippojen raikkaus oli unohtumaton elämys!

Varhaiset tuoksu- ja makuelämykset säilyvät kauniina muistoina. Sen olen itse kokenut kun sain 15-vuotiaana viettää vanhempieni kanssa kaksi viikkoa Lübeckissä. Vieraanvaraiset saksalaiset isäntämme halusivat tarjota parasta, erinomaista ruokaa ja viiniä. Silloin sai viisitoistavuotiaana maistaa muutaman tipan viiniä.

Naistenlehtien sijaan Bettina luki viinilehtiä. 16-vuotiaana hän tapasi sattumalta viinikauppiaan ja näin hänelle tarjoutui töitä messuilla ja tapahtumissa.

Lukion jälkeen oli luonnollista pyrkiä opiskelemaan enologiaa Geisenheimin yliopistoon. Sieltä ja sen lisäksi hänellä on diplomi on italialaisesta yliopistosta. Bettina aloitti kellarimestarina viinitalo Zimmerlinllä vuonna 2009. Sitten seurasi työjakso Weinhaus Rabella: Garage-viinejä vanhojen köynnösten Burgundi-lajikkeista. Projekti onnistui mutta Bettina halusi oman yrityksen. 2015 hän lanseerasi ensimmäisen oman vuosikertansa nimellä Weinhaus Bettina Schumann.

Bettina on aina pitänyt punaisista kengistä. Kun hän perusti oman viinitalonsa tuntui punainen kenkä luontevalta tavaramerkiltä. Hän jopa väittää ettei mikään onnistu ilman punaisia kenkiä.  Rypäleet ostetaan sopimusviljelijöiltä, jotka noudattavat tarkkoja laatuvaatimuksia. Vuonna 2016 vuosituotanto oli noin 60 000 pulloa. Spontaanikäyminen tapahtuu tammitynnyreissä. Puun ja tynnyrikoon Bettina valitsee yksilöllisesti. Portfoliosta löytyy muun muassa barrique-vinifioitua Spätburgunderia (Pinot Noir), Spätburgunder roseeta, hennosti vaaleanpunaista Pinot Gris’tä ja hieman kuplivaa pet nat, Pétillant Naturel-viiniä, mitä sain maistaa Badische Weinmesse- viinimessuilla, puhdasta ja raikasta sekä hieno rakenne.

Viineissä on hieno tasapaino, tammikypsytys on niin hyvin integroitu että se tuntuu vain moniulotteisuutena. Etiketeissä on punainen tai kultainen (premium laatu) kenkä. Viinien henkevät, vitsikkäät nimet kertovat Bettina Schumannin berliiniläisestä alkuperästä.

Ihastuin erityisesti roseeviiniin 2017 Blauer Spätburgunder Rosé “Chaiselongue”, magnumpullo (maseraatio 2 vrk, uudet tammitynnyrit, suodattamaton), todella tasapainoista ja moniulotteista ja sopi erinomaisesti kun lautasella oli mehevää karitsan lapaa, vihreää parsaa ja polentaa.

www.schumann-wein.com

Photo credit:  Kartta, www.germanwines.de

Kolme viimeistä omat, muut  Weinhaus Bettina Schumann

 

Pinot Noir Paratiisi – Baden ja Pfalz

Kesällä 1991 osallistuin Ruotsin Munskänkarnan järjestämälle viinivaellusmatkalle Badenin Bereich Ortenaussa.  Se oli ikimuistoinen matka kauniisti aaltoilevassa eri vihreiden sävyistä koostuvassa viinitarhojen tilkkutäkkimaisemassa.

27 vuotta myöhemmin oli ilo palata kun pääsin toukokuun alussa Deutsches Weininstitutin journalisteille ja bloggaajille järjestämälle matkalle Badeniin ja Pfalziin. Minua kiinnosti erityisesti parhaitten tuottajien Pinot Noir (Spätburgunder) -viinit.

Odotin innolla tastingiä Weingut Huberilla, VDP, Malterdingenissä Bereich Breisgaussa Badenissa. Bernhard Huberia, joka valitettavasti kuoli 2014, pidetään modernien saksalaisten Pinot Noir -viinien kummisetänä.

Burgundista tuli sisterssiläismunkkeja noin 700 vuotta sitten Malterdingeniin. He alkoivat viljellä Pinot Noiria Schwarzwaldin rinteillä. Keskiajalla Spätburgunder kulki nimellä Malterdinger. Maaperä on rautapitoista kalkkikiveä. Se muistuttaa Côte de Nuits’n maaperää ja on parasta Pinot Noir -lajikkeelle.

Vuonna 1987 Bernhard Huber otti vastuun perheen viininviljelyksistä isältään joka oli myynyt rypäleet paikalliselle osuuskunnalle. Vuosien kuluessa hän osti lisää viinitarhoja, tänään kaikkiaan 28 hehtaaria, mistä 65 % Spätburgunderia. Maaperä jyrkillä palstoilla on enimmäkseen rapautunutta kalkkikiveä, mikä varaa lämpöä ja kosteutta. Viininvalmistuksen esikuva on Burgundissa. Bernhard Huber osti klooneja Puligny’stä mitkä hän lisäsi isänsä istuttamiin saksalaisiin klooneihin. än myös rajoitti satomääriä tavoitteena konsentraatio ja valmisti viinit palstoittain erikseen ja viimeistelynä burgundilainen barrique management. Poika Julian yhdessä äitinsä Barbaran kanssa jatkaa työtä ja tekee sen loistavasti.

Talon Pinot Blanc, Pinot Gris ja Chardonnay on erinomaista mutta tässä fokus on Spätburgunderissa mistä suuresti imponoiduin,  5. toukokuuta 2018:

2015 Malterdinger Spätburgunder Ortswein, maaperä kalkkikiveä ja lössimaata, köynnökset 12-20 vuotta, green harvest, 50 hl/ha, vinifinikaatio terästankissa, 16 kk vanhassa tammessa

2015 Malterdinger Spätburgunder ‘Alte Reben’ VDP Ortswein Rypäleet eri tarhoilta, köynnökset 20-45 vuotta, 38 hl/ha, automaattisesti pienempi satomäärä, rypäleissä suhteessa enemmän kuorta ja siten viini saa enemmän väriä, 60 % uutta tammea ja 40 % vanhaa

2015 Malterdinger Bienenberg Spätburgunder Grosses Gewächs

Maaperä keltaista kalkkikiveä, 30 hl /ha, 12 kk 100 % uutta tammea ja 6 kk vanhaa

2010 Sommerhalde Spätburgunder ‘R’ Grosses Gewächs            

Tarha sijaitsee 300 metrin korkeudessa ja on viileämpi, maaperä          punaista kalkkikiveä, 30 hl/ha.

Nämä Spätburgunder-viinit olivat viettelevän elegantteja, sametinpehmeää hedelmää, raikasta hapokkuutta ja kevyen mausteisia tanniineja hienossa tasapainossa. GG-viineissä luonnollisesti enemmän syvyyttä, konsentraatiota ja pidempää jälkimakua. Bienenberg, suuta hyväilevine mineraaleineen oli ehdoton suosikkini, yksi parhaista saksalaisista Pinot Noir -viineistä mitä koskaan olen nauttinut.

Weingut Huberia on pidetty yhtenä Saksan parhaista viinintuottajista viimeisen 20 vuoden aikana. Talo on rankatttu 5/5 Gault & Millau viinioppaassa jo pitkään. Ilokseni huomasin että 2018 viiniopas on rankannut myös kaksi tuottajaa, Weingut Dr. Heger ja Weingut Knipser, joilla vierailimme, 5/5.

 

Weingut Dr. Heger VDP, 28 ha  Weinhaus Heger 60 ha                         

Dr. Max Heger oli lääkäri Ihringenissä Bereich Kaiserstuhlissa. Vapaa-aikanaan hän oli amatööriviininviljelijä. Hän sai potilailtaan, jotka pääasiallisesti olivat paikallisia viininviljelijöitä, hyviä neuvoja. Vuosien kuluessa harrastuksesta kehittyi todellinen intohimo. Max Hegerin onnistui ostaa huipputarhoja kuten  Achkarrerer Schlossberg ja Ihringer Winklerberg joista tuli Weingut Dr. Hegerin perusta.  Baden on Saksan lämpimin viinialue ja Kaiserstuhlin vulkaanisilla rinteillä Winklerberg ja Schlossberg saavat eniten aurinkoa.

Seuraavan sukupolven edustaja Wolfgang, Mimus, siirtyi johtoon 1949. Hän osti lisää tarhoja ja nosti laatuvaatimuksia edelleen. Hänen poikansa Joachim otti osan vastuusta kellarimestarina 1981 ja 1986 hän ja hänen vaimonsa Silvia perustivat Weinhaus Hegerin. 1992 tuli Joachim Hegerista myös Weingut Dr. Hegerin johtaja. Hän on ollut VDP Badenin puheenjohtaja vuodesta 2009.

Lauantaina 5. toukokuuta maistelimme talon viinejä kellarimestari Markus Mleinekin asiantuntevalla opastuksella lämpimässä auringonpaisteessa talon pihaterassilla.

2015  Spätburgunder Merdinger Bühl  Weinhaus Heger                 

Kuin samettia lasissa, kypsää hedelmää, upeat hapot ja elegantti  mausteisuus tasapainossa. Todella hyvin tehty, entry level  Spätburgunder.

2014 MIMUS Spätburgunder VDP. Erste Lage   Dr. Heger Ihringer Winklerberg    45 % uutta tammea, 14 kk vanhaa tammea, suodattamaton

2012 Spätburgunder VDP. Grosse Lage      Dr. Heger Ihringer Vorderer Winklerberg  Lämmin vuosi, sadonkorjuu elokuussa, 35 hl/ha, uutta ranskalaista tammea, suodattamaton

Kaksi jälkimmäistä olivat todellisia elämyksiä, kalkkipitoista rapautunutta vulkaanista maaperää 190-295 metrin korkeudessa, jälkimmäinen on Saksan lämpimin viinitarha. Viinit ovat tiheitä, moniulotteisia, hedelmäisiä ja niissä on mausteista eleganssia, hapot ja  tanniinit hurmaavassa tasapainossa ja lisäksi viipyilevää mineraalisuutta.   Spätburgunderia parhaimmillaan kun yhdistää Baden-terroirin Burgundin klooneihin ja vinifikaatioon! Tammi ei dominoi vaan  ainoastaan maustaa kypsää hedelmäisyyttä.

 

Sunnuntaina 6. toukokuuta lähdimme ihanasta Badenista käytyämme viinimessuilla Offenburgissa. Puolentoista tunnin minibussimatka kiemurtelevillä teillä ihmeellisen kauniissa viininviljelysmaisemassa vei meidät Ranskan rajalle Schweigeniin Pfazissa. Siellä meitä odotti tasting Weingut Jülgin puutarhassa. Johannes Jülg tervehti meitä sylissään 2-vuotias poikansa.      Aurinko lämmitti kun istuimme puutarhassa joka toimii ravintolana. Muut vieraat lisäsivät viihtyisyyttä vaikka istuimme erillään.

Weingut Jülg, 20 hehtaaria, 10 ha Ranskassa ja 10 ha Saksassa. Täällä ovat sodat muuttaneet maiden välistä rajaa. Nyt viinitiloilla Pfalzissa tehdään  saksalaista viiniä Ranskassa viljellyistä rypäleistä. Tämän sopimuksen mahdollisti Helmut Kohlin ja Francois Mitterrandin hyvät suhteet. Johannes Jülg oli työharjoittelussa muun muassa Burgundissa ja Stoddenilla Ahrissa ennen palaamistaan perheen viinitilalle vuonna 2010. 2010 oli myös hänen ensimmäinen vuosikertansa. Hän haluaa että Spätburgunder Jülgin kalkkikivimaaperästä on ‘precise, fine, subtle and vibrant with inner density and texture made firm and taut by acidity, the use of oak takes Fingerspitzengefühl’.

Maistelimme 11 viiniä, Crémant Blanc de Noir, valkoista ja punaista.

2015 Spätburgunder, entry level, 5-20 vuotta vanhat köynnökset, 18 kk isoissa tammitynnyreissä; raikasta, puhdasta hedelmää, hapokkuus elegantin lineääristä.

2016 Spätburgunder Kalkmergel, Terroir Wein. Viineissä raikasta mausteisuutta ja kypsää hedelmää. Rypäleet on korjattu myöhään hyvin valikoiden, kalkkikiven tuoma mineraalisuus ja kevyt hyvin integroitu tammi antavat viinille kerroksellisuutta ja pitkää jälkimakua.

2016 Spätburgunder Sonnenberg, Lagenwein, tulee parhailta palstoilta, villihiiva, green harvest, spontaani käyminen; huippuelegantti Spätburgunder kalkkikivimaaperästä. Moniulotteista, vielä enemmän rakennetta ja pituutta. Nyt jo nautinnollista mutta haluaisin maistaa uudelleen muutaman vuoden päästä.

Kysyin kuka hoitaa ravintolatoimintaa ja saimme tietää että äiti ja isoäiti yhdessä. 82-vuotias isoäiti kokkaa ja äiti tarjoilee. Johannes Jülg alkoi kuvailla ruokalistaa, sanoin että nyt tulee vesi kielelle. Hän kysyi maistuisiko Saumagen. Se oli ehdottomasti parasta koskaan maistamaani, ei niinkään tunne yksittäisiä ainesosia vaan sen että maistuu todella hyvältä! Saimme tilaisuuden kiittää kun isoäiti tuli ulos puutarhaan tapaamaan meitä. Oli hienoa tavata Jülgin perheen neljä sukupolvea.

 

Matka jatkui seuraavaan hotelliin, Alte Rebschule, Rhodt unter Rietburg. Siellä Gasthaus Seselissä saimme tutustua Weingut Knipserin viineihin. Stephan Knipser erinomaisine viineineen oli tullut  Laumersheimista pohjois-Pfalzista.

Weingut Knipser, VDP vuodesta 1993, 75 ha                             

Knipserin suku on alunperin kotoisin Etelä-Tirolista ja juuret Laumersheimissa ovat vuodesta 1878. Innovatiivisuus on kuulunut kuvaan ja jo vuonna 1948 aloitettiin omien viinien pullotus ja niiden markkinointi ja myynti yksityisasiakkaille ja ravintoloihin. Nykyisiä omistajia, Stephan Knipser kärjessä, pidetään barrique-pioneereina. Tammen käyttö alkoi jo 1980-luvun puolivälissä ja näin heistä tuli alan spesialisteja Saksassa. Talon huippuviinit tulevat myyntiin vasta muutaman vuoden pullokypsytyksen jälkeen. Saimme nauttia vähän kypsempiä viinejä Stephan Knipserin johdolla:

2013 Spätburgunder VDP. Grosse Lage Mandelpfad               Elegantti, lämpimän mausteinen, moniulotteinen, kypsää  hedelmäisyyttä, hyvät hapot ja kiinteät tanniinit tasapainossa.  Pituutta!

2013 Spätburgunder VDP. Grosse Lage Kirschgarten            Mehevää, täyteläistä hedmäisyyttä moniulotteisessa, hyvän rakenteen omaavassa tasapainoisessa paketissa, paahteisuutta ja pituutta.

2012 Spätburgunder VDP. Grosse Lage Burgweg              Tummempaa eleganssia, kirsikkaista hedelmäisyyttä,          sametinpehmeitä tanniineja ja viipyilevää mineraalisuutta.

Maistelimme myös Knipserin muita viinejä mutta suurimman vaikutuksen tekivät nuo kolme, jotka ovat aivan maailman huippuluokkaa. Vuosikerrat 2012 ja 2013 ovat erinomaisia. Näissä huipputarhojen viineissä aistii ainutlaatuisen rakenteen ja maaperän mineraalisuuden.  

 

“A 50-pound bottle of German Spätburgunder generally delivers much more bang for your buck than premier cru red burgundy. “(Financial Times, UK, John Stimpfig)

Matkaan sisältyi paljon elämyksiä ja uusia oivalluksia, enemmän niistä Instagram @lizainwinewonderland

www.weingut-huber.com    www.heger-weine.de

www.weingut-juelg.de          www.weingut-knipser.de

www.vdp.de/en/home           www.vdp-weinberg-online.de

Photo credit: Featured image, Spätburgunder, www.germanwines.de