Silvaner-viiniä Frankenista

Saksan Viinitiedotuksen Silvaner-illallinen Zinnkellerissä syyskuun alussa, Silvaner-teemaviikon alla, herätti muistoja. 

Asuessani Tukholmassa liityin viiniseura Munskänkarnan Tukholman jaostoon jo 1985. Munskänkarna järjesti viinivaelluksia Saksan viinialueilla. Matkat olivat erittäin hyvin organisoituja, kuudesta kymmeneen kilometriä kävelyä ja kaksi tuottajavierailua päivittäin, yhteensä 12 vierailua kuuden päivän aikana. Ensimmäinen vaellukseni oli Frankenissa kesällä 1988.

Frankenin huippuviinit tarjosivat ennen kokemattomia elämyksiä. Ensimmäisenä vaelluspäivänä meidät yllätettiin täysin: Katetut, viininlehdillä koristellut pöydät tulivat yhtäkkiä esiin mutkan takaa, juuri sopivasti lounasaikaan. Nautimme Frankenin leikkeleitä ja viiniä kohtuudella, olimmehan matkalla kohti uusia elämyksiä.

Viinitarhojen nimet kuten Würzburger Stein, Randersackerer Teufelskeller, Escherndorfer Lump ja Iphöfer Julius-Echter-Berg etsautuivat muistiin.

Kymmenen vuotta myöhemmin kun olin saanut enemmän kokemusta ja koulutusta kirjoitin artikkelin ‘Silvaner, en fyllig matfavorit’ silloisen Granqvist Vinagenturin vinfo-lehdessä, nykyään Granqvist Beverage House.

Silloin kirjoitin: “Silvaner jää helposti toisten saksalaisten rypälelajikkeiden varjoon. Viinikirjallisuutta lukiessa saa usein vähän mitäänsanomattoman kuvan.” Onhan niin että Silvaner on luonteeltaan hillitty, mutta parhailla palstoilla varsinkin Frankenissa, lajike heijastaa maaperän luonnetta. Sen aistii eleganttina mineraalisuutena yhdistyneenä yrttiseen hedelmäisyyteen, lisänä sitrusta, melonia, kirveliä, niitettyä heinää ja jopa siankärsämöä. Hapokkuus on pehmeää melko täyteläisissä viineissä. Silvaner kypsyy noin pari viikkoa ennen Rieslingiä.

Silvaner-köynnökset peittivät neljäsosan Saksan viinitarhojen pinta-alasta vielä viisikymmentä vuotta sitten kun vuonna 2019 niiden osuus oli vain 4,5 %, Frankenissa kuitenkin 24,8 %. Laajin pinta-ala on Rheinhessenissä, yli 2000 hehtaaria.

Hankin kaksi klassista Franken Bocksbeutel-viiniä: 2018 Bürgerspital Würzburger Pfaffenberg Silvaner Trocken, 24,90 ja 2015 Juliusspital Würzburger Abstleite Silvaner trocken, 22,57, molemmat Alkon valikoimissa. Halusin testata viinejä ruokien kanssa joita suosittelin vinfon artikkelissa.

Säätiöt Bürgerspital ja Juliusspital ulottavat juurensa kauas historiaan, vuosiin 1316 ja 1576

Säätiöt ovat saaneet vuosisatojen kuluessa lahjoituksina rakennuksia ja viinitarhoja. Niinkuin nimistä ilmenee molemmat ovat sairaaloita ja vanhainkoteja, Juliusspital on erikoistunut palliatiiviseen hoitoon. Molemmat ovat myös huomattavia maanomistajia ja merkittäviä viinintuottajia.

Bürgerspital zum heiligen Geist on 700 vuotta vanha VDP-viinitila Frankenissa. 120 hehtaarin alalla viljellään pääasiassa Silvaner-, Riesling-, Weiss- ja Grauburgunder-rypäleitä.   

Parhaat viinit pullotetaan Bocksbeuteleihin. Tuottaja haluaa esittää viineissä viinitarhojen ominaispiirteitä ja samalla myös omaa tyyliään.  

2018 Bürgerspital Würzburger Pfaffenberg Silvaner Trocken 

Pfaffenberg on erittäin jyrkkä Erste Lage -luokiteltu lounaisrinne, maaperä on Muschelkalk -kalkkikiveä. Tarhalla kasvaa Bürgerspitalin vanhimmat Silvaner-köynnökset. Ne istutettiin 1971. Alhainen satomäärä ja kypsät rypäleet ovat laadun tae, niin kuin myös kuorikontakti ja spontaani käyminen isoissa, vanhoissa tammitynnyreissä.

Melko neutraalista tuoksusta löytää kevyen mausteista yrttisyyttä. Kevyehkö, kuiva maku on myös neutraali elegantteine sitrushedelmineen. Pitkässä jälkimaussa on syvyyttä ja eleganttia mineraalisuutta mistä ilmenee että kyseessä on uutteinen terroir-viini, sokeria noin 2 g/l.  Viini sopii klassisen, valkoisen kalan kaveriksi.

Lainaan Anne Krebiehl’iä MW: “A distinct signature runs through the wines: They are clear, precise and linear.” Siis viileän eleganttia.  

Juliusspital

Vuonna 1576 ruhtinaspiispa Julius Echter von Mespelbrunn perusti säätiön jonka tarkoituksena oli ylläpitää sairaalaa. Nykyään tämä säätiö on myös merktittävä VDP-tuottaja 180 hehtaarin viininviljelyksineen. Viinitila on Saksan toiseksi suurin ja Silvanerin tuottajana Juliusspital on maailman ykkönen, 70 hehtaaria. Trias-kauden kaikki kerrostumat esiintyvät: Muschelkalk, Buntsandstein, Keuper.

2015 Juliusspital Würzburger Abstleite Silvaner trocken

Abstleite on toinen jyrkkä, Erste Lage -luokiteltu lounaisrinne Würzburgin kyljessä, maaperä on Muschelkalk -kalkkikiveä. Spontaani käyminen Erste ja Grosse Lage -viineille.

Lainaan Anne Krebiehl’iä MW: “A clean-cut, vivid style runs from Gutswein to Grosses Gewächs with impressive site expression throughout the Erste Lagen.”

Viini on väriltään intensiivisen keltainen. Moniulotteinen tuoksu tarjoaa kypsiä keltaisia hedelmiä, luumua ja omenaa sekä mehiläisvahaa. Maku on melko täyteläinen, vivahteikas, siinä on ‘generoosia’, eleganttia hedelmäisyyttä, pehmeää hapokkuutta ja pitkässä jälkimaussa mineeralia. 

Vuosikertaa 2015 on vielä Arkadiankadun myymälän hyllyssä, vaikka Alkon sivuilla vuosikerta on 2016.  

Tämä ihastuttavan kypsä viini sopii hyvin täyteläisempien ruokien kanssa, kuten suppilovahverokeitto ja Schweizerschnitzel.  Oma versioni: Mausta kukin ohut kananfilé muovikelmun päällä, päälle Serrano-kinkkua, lehtipersiljaa ja Emmenthal-viipale, rullaa muovikelmun avulla ja solmi. Keitä uunissa vesihauteessa, 25-30 min 125 asteessa. Ennen tarjoilua, poista kelmu ja paista kullankeltaisiksi paistinpannulla.

Molemmat viinit tulevat aivan Würzburgin läheltä, Maindreieckistä, Frankenista. Luokitus, maaperä ja rypälelajike on sama ja silti viinit ovat niin erilaiset. Juliusspital Abtsleite on kolme vuotta vanhempi mikä selittää osan mutta ei kaikkea. Todella mielenkiintoista! Erste Lage -viineissä on hyvä hinta-laatusuhde.     

Suosittelen!

 

Silvaner från Franken

Tysk vininformations middag med provning av utsökta viner på restaurang Zinnkeller i Helsingfors inför Silvaner-temaveckan 7.-13.9.2020 väckte minnen till liv.

Jag blev medlem i Munskänkarnas Stockholmssektion redan 1985. Föreningen arrangerade vinvandringar i de tyska vindistrikten. De var väldigt välorganiserade med sex till tio kilometers vandringar och två producentbesök per dag, sammanlagt 12 besök under sex dagar. Min första vandring var i Franken sommaren 1988.

Det blev ett fantastiskt möte med högklassiga Franken-viner, viner som man då bara kunde drömma om i Sverige och Finland. Första dagen överraskades vi av dukade långbord som väntade bakom ett krön ute i det fria när det började bli lunchdags. De vinbladsdekorerade borden dignade av frankiska charkuterier och utsökta viner som vi avnjöt måttligt för att orka vandra vidare mot nya upplevelser.

Lägesnamn som Stein i Würzburg, Teufelskeller i Randersacker, Lump i Escherndorf och Julius-Echter-Berg i Iphofen etsade sig för evigt i minnet.

Tio år senare med mera erfarenhet och skolning i bagaget skrev jag en artikel ‘Silvaner, en fyllig matfavorit’ i tidskriften vinfo av dåvarande Granqvist Vinagentur, idag Granqvist Beverage House. 

Jag skrev då: “Silvaner hamnar lätt i skuggan av andra tyska druvsorter. När man läser om Silvaner i vinlitteraturen får man ofta en slätstruken bild av druvan.”

Det stämmer att Silvaner har en relativt diskret karaktär men i de bästa lägena och då speciellt i Franken  avspeglar druvsorten jordmånens karaktär som elegant mineralitet i kombination med en fruktig, örtig ton med inslag av citrusskal, melon, körvel, blommande timotej, nyslaget hö eller rölleka. Syran är mild i de relativt fylliga vinerna.

Silvaner som mognar ungefär två veckor tidigare än Riesling, behöver fuktig jordmån och måttligt av solsken. Druvan uttrycker jormånens karaktär lika väl som Riesling.

1970 var nästan en fjärdedel av de tyska vingårdarna planterade med Silvaner,  medan 2019 endast 4,5 %, i Franken dock 24,8 %. Den största odlingsarealen, drygt 2000 hektar finns i Rheinhessen.

Jag skaffade två klassiska Franken-viner på Bocksbeutel: 2018 Bürgerspital Würzburger Pfaffenberg Silvaner Trocken, 24,90 och 2015 Juliusspital Würzburger Abstleite Silvaner trocken, 22,57, båda finns i Alkos sortiment.  Jag ville prova dessa viner tillsammans med maträtter som jag rekommenderade i vinfos artikel. 

Stiftelserna Bürgerspital och Juliusspital med anor från 1316 respektive 1576, är som namnet anger sjukhus, men med lite olika inriktningar inom äldrevården. Båda har under de gångna århundraden fått donationer i form av byggnader och vingårdar.  Bürgerspital är idag ett sjukhus som ger geriatrisk vård och Juliusspital är både sjukhus och sjukhem med palliativ vård som specialitet. Båda är också betydande markägare och ledande vinproducenter.

Bürgerspital zum heiligen Geist är ett 700 år gammalt VDP-vingods i Franken. På 120 hektar odlar man Silvaner, Riesling, Weiss- och Grauburgunder och andra druvsorter.  De bästa vinerna tappas på Bocksbeutel. Man är stolt över lägen som Würzburger Stein och Stein-Harfe. Man vill visa deras egenart i vinerna som samtidigt uttrycker producentens stil. 

2018 Bürgerspital Würzburger Pfaffenberg Silvaner Trocken 

Pfaffenberg är ett mycket brant, Erste Lage-klassificerat sydvästläge med musselkalkjordmån. Här växer Bürgerspitals äldsta Silvaner-rankor, som planterades 1971. Lågt skördeuttag och höga mustvikter borgar för utsökt kvalitet. Lång skalkontakt, spontan jäsning i gamla, stora ekfat.

Doften är neutral med diskret kryddighet av örter. Den lätta, torra smaken är också relativt neutral med en elegant citrusfruktsyrlighet. Den långa eftersmaken dröjer kvar med djup och elegant mineralitet som tyder på att det är ett terroirvin med extrakt, restsocker 2,1 g/l. Vinet passar till klassiska rätter av vit fisk.

Jag citerar Anne Krebiehl MW: “A distinct signature runs through the wines: They are clear, precise and linear.” Alltså är stilen sval, diskret och elegant med mineraltoner. 

Stiftelsen  Juliusspital grundades 1576 av furstbiskopen Julius Echter von Mespelbrunn  för att driva ett sjukhus som kom att bära hans namn. Idag är denna stiftelse också en VDP-producent med 180 ha vingårdsmark, däribland några av Frankens bästa lägen. Storleksmässigt är Juliusspital på andra plats i Tyskland, som Silvaner-producent är man med sina 70 hektar på första plats i hela världen. Triasperiodens alla jordlager är representerade: Muschelkalk, Buntsandstein, Keuper.

2015 Juliusspital Würzburger Abstleite Silvaner trocken

Abstleite är ett annat brant, Erste Lage-klassificerat sydvästläge och med musselkalkjordmån intill Würzburg. Spontan jäsning för Erste och Grosse Lage. 

Jag citerar Anne Krebiehl MW: “A clean-cut, vivid style runs from Gutswein to Grosses Gewächs with impressive site expression throughout the Erste Lagen.

Färgen är intensivt gyllene. Den rika doften har mognadstoner av mogna gula frukter, som plommon och äpplen med inslag av bivax. Smaken är relativt fyllig och komplex med generös, elegant fruktighet och mjuk syrlighet, mineralitet i den långa eftersmaken.

Roligt att årgången 2015 finns fortfarande, åtminstone på Arkadiagatan i Helsingfors även om Alkos nätsida anger 2016 som den aktuella årgången.

Det här underbart mogna vinet passar bra till lite fylligare rätter som trattkantarellsoppa och schweizerschnitzel. Jag lagade en egen variant: krydda var sin tunna kycklingfilé på plastfolie, lägg på Serranoskinka, bladpersilja och Emmenthaler, rulla ihop och knyt plastfolien, grädda 25-30 minuter i 125 grader. Före serveringen tar du av folien och steker rullarna gyllenbruna i stekpannan.

Dessa båda viner växer på musselkalkjordmån nära varandra intill Würzburg i Maindreieck i Franken och är så olika. Juliusspital Abtsleite är tre år äldre vilket förklarar en del. Mycket intressant att prova! Erste Lage -viner ger bra valuta för pengarna.

Jag rekommenderar!